Taitori Oy toteutti vuoden 2016 lopulla kyselyn, jonka tarkoituksena oli avata työn murroksen vaikutuksia toimitilojen näkökulmasta.

Haastattelimme aiheesta Krista Jensen-Erikseniä, joka työskentelee Riemusta Oy:n henkilöstöspesialistina. Kristan tuore gradu Aalto-yliopistosta käsitteli data-analyysiin perustuvaa henkilöstöjohtamista. Toimitilojen trendit 2017 on aiheena Kristalle enemmän, kuin sopiva. Kiitos Krista loistavista vastauksista!

1. Krista, kuinka toimitilat ovat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana ja mikä on syy muutokseen?

Avokonttoreiden suosio on alkanut laskea ja uutena nousevana trendinä on monitilatoimisto ja erilaiset yhteisölliset työtilat (co-working). Tiloja suunnitellaan enemmän käyttäjälähtöisesti ja muuttuvista työn tekemisen muodoista käsin. Työtiloilta halutaan myös ekologista kestävyyttä. Tämä tarkoittaa siirtymistä kertakäyttöisyydestä kiertotalouteen myös tilasuunnittelussa.

2. Minkä trendien näet nostavan profiiliaan vuonna 2017?

Monitilatoimistojen ja yhteisöllisten työtilojen suosio jatkaa kasvuaan. Tuotantotyöstä on siirrytty tietotyöhön. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös työtilojen rooliin. Monitilatoimistoilla ja yhteisöllisillä työtiloilla haetaan joustavuutta ja valinnan vapautta työn tekemiseen. Kuitenkin olisi aina hyvä muistaa, että itse monitilatoimisto ei ole mikään itseisarvo. Jos työn tekemisen tapoja ja malleja ei mietitä ja kehitetä yhdessä käyttäjien kanssa tiloja suunnitellessa, on vaarana, että tila ei palvele työn tekemistä.

Yhteisöllisten työtilojen tarve kasvaa yksinyrittäjien määrän kasvaessa. Vaikka ihmiset tekisivätkin töitä omaan lukuunsa, kaivataan silti yhteisöllisyyttä ja aitoja kohtaamisia, joita yhteisölliset työtilat tarjoavat. Samaa on nähtävissä etätyötä tekevien keskuudessa. Vaikka työtä voikin tehdä missä vain, parhaimmillaan innostavat työtilat vaikuttavat siihen, että ihmiset siirtyvät takaisin toimistolle omasta halustaan. Tämä taas kehittää yrityskulttuuria ja yhteisöllisyyttä.

Toimitilabrändäys on maailmalla suosittua, ja se on vihdoin rantautumassa myös Suomeen. Enää ei riitä, että yrityksen logo tai valomainos ovat seinässä, vaan tiloilla vahvistetaan brändiä sekä viestitään yrityksen arvoista ja kulttuurista. Hyvin brändätyt toimitilat sekä innostavat että informoivat. Tiloihin tulevan henkilön tulisi kohdata yrityksen ainutlaatuinen tarina heti ovelta tilaan astuttaessa.

3.Mihin yritysten toimitilojen osalta tulisi mielestäsi panostaa / investoida vuonna 2017?

Joihinkin yrityksiin sopii avokonttori, joihinkin taas kiinteät työhuoneet tai monitilatoimisto. Yrityksen ei kannata suunnitella tilojaan trendien mukaan vaan yrityksen todellisista tarpeista lähtien. Mitä enemmän myös käyttäjiä kuunnellaan, sitä paremmin tiloissa myös yleensä viihdytään. Tilat tulisi nähdä yrityskulttuurin vahvistajana ja esille tuojana.

Valitettavan monessa yrityksessä eletään kuitenkin mitäänsanomattomissa ja persoonattomissa tiloissa, vaikka toimitiloilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työtekijä- ja asiakaskokemukseen ja sitä kautta myös suoraan lukuihin. Jokainen tila viestii jotain käyttäjilleen. Kannattaa miettiä onko se viesti hallittu ja toivottu vai sattumanvarainen ja pahimmillaan jopa ristiriitainen sen kanssa mitä halutaan saavuttaa.

4. Minkä näet suurimpana toimitiloja koskevana haasteena lähitulevaisuudessa? Miten tämän voisi ratkaista/välttää?

Yrityksen toimitiloja mietittäessä kannattaa pohtia onko järkevää tehdä mittavia remontteja 5-10 vuoden välein vai tulisiko tilojen pikemminkin elää arjessa yrityksen mukana. Joustava tila on myös ekologisesti kestävämpi ratkaisu. Esimerkiksi neukkarin pöytä voidaan uudistaa teippaamalla, jolloin sen käyttöikää voidaan pidentää huomattavasti. Näin se toimii myös yrityksen viestinnän välineenä nopeasti muuttuvassa ympäristössä.

5. Vapaa sana

Työtilat tulisi nähdä johtamisen välineenä. Tilalla voidaan vahvistaa haluttua viestiä ja synnyttää tunnetarkoitusta työhön ja yritykseen liittyen. Ei kannata aliarvioida tilan merkitystä tunteiden herättäjänä tai tunnetarkoitusta työn merkityksellisyyden kokemuksessa. Se on suorassa yhteydessä sitoutuneisuuteen, joka taas on avainasemassa työn tuottavuutta ajatellen.

Share